Tänään aloitin aamuni tallustelemalla uimahallille. Aamuisin on parasta käydä uimassa, kun ihmisiä on vähän ja saa hyvällä onnella jopa koko radan käyttöönsä. Jos altaassa on kovin paljon ihmisiä, ei uiminenkaan ole lähellekään niin mukavaa. Häiritsee, jos joku ui kovin lähellä. Varsinkin takana olevat aiheuttavat sen, että joutuu kiihdyttämään tahtia tai hengailemaan päädyssä sen aikaa, että toinen menee ohi. Voihan siitä viereiseltä radaltakin ohittaa, mutta siinä on pieni potkuvaara. Tuo pieni uimahalli on kuitenkin harvemmin liian täynnä, joten siellä on mukava käydä.

Päivän ohjelmassa olisi vielä iltapäivälle yksi seminaari, joka pitäisi käydä kuuntelemassa. Siitä pitää tehdä tiivistelmä, mikä on oikeastaan vain hyvä asia, koska jos samalla kirjoittelen asioita ylös, niin keskityn paremmin. Vähän huonoon aikaan tuo pidetään, tykkäisin enemmän mennä aamuisin koululle. Kymmeneltä on paras ajankohta aloittaa luento tai muu koulutouhu, jos päivä alkaa vaikka kahdelta niin se on paljon hankalampaa. Nytkin voisin käyttää nämä muutamat tunnit jotenkin hyödyllisesti, mutta ei oikein jaksa alkaa graduasioitakaan miettimään, kun tietää, että kohta pitää lähteä. Ensi viikolla on pakko soitella sinne firmaan, että asiat edistyisi jotenkin ja tämä kamala graduahdistus lievittyisi.

Muutaman kirjan olen lueskellut, Juha Itkosen Myöhempien aikojen pyhiä ja Jan Fennellin Kuuntelen koiraani. Tuo ensimmäinen kertoo kahdesta amerikkalaisesta mormonipojasta, jotka tulevat Suomeen tekemään lähetystyötä. Mielenkiintoinen kirja, tosin välillä oli aika paljon historiallista tietoa mormoniuskonnosta, joka ei niin hirveästi jaksanut kiinnostaa. Tuo koirakirja hankittiin Akateemisen alennuksista ja hyvä ostos oli! Siinä sovelletaan koiran alkuperäisen ympäristön sääntöjä, eli susilauman käyttäytymistä. Tuon mukaan aika moni koira luulee olevansa laumansa johtaja johtuen siitä, miten se tulkitsee ihmisten käyttäytymistä. Johtajana olo ei kuitenkaan ole kovin helppoa koiralle, kun maailma on iso ja pelottava. Monet koirien ongelmat voivat ratketa, kun koiralle osoitetaan, ettei ole sen tehtävä vastata koko laumasta. Kirjassa oli paljon esimerkkejä erilaisista koirista ja niiden ongelmien ratkaisemisesta ja ne tekivät siitä varsin mielenkiintoisen.