Mytty kasvaa hurjaa vauhtia: tuolla viuhtoo ympäriinsä jo seitsemänkiloinen mötikkä. Tänään ilmoitin sen pentukouluun, eli ensi viikolla päästään tutustumaan muihin suunnilleen samanikäisiin. Ensimmäinen eläinlääkärikäynti sujui ongelmitta, Mytystä oli vaan mukavaa kun oli paljon ihmisiä ja koiria. Se kyllä ärsytti, että niitä ei päässyt oikein tervehtimään, ainakaan tarpeeksi monia. Itse rokotus meni ihan huomaamatta, kun samalla oli tarjolla napuja. Ei kai silloin ehdi muuta miettiä! Reipas glennineiti matkusti lääkäriin bussilla, eikä sekään sitä juurikaan kummastuttanut. Ihmeen hyvin se sopeutuu uusiin tilanteisiin ja toistaiseksi vielä rakastaa varauksetta kaikkia. Toivottavasti ei tule huonoja kokemuksia, että luonne pysyisi yhtä avoimena ja ystävällisenä.

Pitkästä aikaa olemme pystyneet katsomaan muutaman elokuvankin. Mytylle pitää antaa siankorva tai häränhäntä ja sitten on elokuvarauha taattu. Machinistin katsoimme viime viikolla ja se oli erittäin hyvä. Ihan mielettömän laihaksi on itsensä saanut se Christian Bale. Tykkäsin myös saman näyttelijän Equilibriumista. Viikonlopun elokuvavalinta oli aika ahdistava, mutta silti hyvä. Sympathy for Mr. Vengeace ei sisältänyt paljoakaan positiivisia tapahtumia, joten siitä jäi vähän ahdistava olo. Mutta ei se kuitenkaan huono elokuva ollut, ehkä vaan vähän turhan rankka leppoisaan lauantai-iltaan.

Lukemisena on tällä hetkellä George Hagenin Lamentin perhe. Tykkään kovasti! Sympaattista kerrontaa perheestä, joka muuttaa usein ja on muutenkin aika omaperäinen.