Ulkona on sen verran viileää, että katsoin parhaaksi pitää tänään ihan vaan kotipäivän. Päivitin cv:n ja kirjoittelin muutaman avoimen työhakemuksen. Kesäksi pitäisi löytää töitä ja nyt varmasti kannattaisi olla aktiivinen. Toisaalta menisin ihan mielelläni jälleen kerran hautausmaalle töihin, siellä ei tarvitse stressata mistään ja ulkotyöt on kesällä mukavia, paitsi jos jatkuvasti sataa. Viime kesä meni vähän ohi, kun töissä ei oikein viihtynyt niin ei pystynyt muutenkaan nauttimaan kesästä. Tosin kesäkuusta jäi hyvät muistot, mutta sen jälkeen kesä oli vähän ahdistava.

Mytty kasvaa hurjaa vauhtia. Ikää sillä on yksitoista viikkoa, eli ensi viikolla mennään ensimmäistä kertaa eläinlääkäriin rokotusta hakemaan. Valittiin paikka sen perusteella, että tuolla on mahdollista rokotuksen jälkeen tuoda koira pentutapaamisiin. Mytty on tähän mennessä tutustellut kolmen koiran kanssa, joten uudet koiraystävät ovat tervetulleita. Aika raju tuo pikkuneiti näyttää olevan, se menee tosi riehakkaasti kutsumaan toista leikkiin. Remun kanssa toinen tapaaminen sujui jo hieman rauhallisemmin, pennuista ei ainakaan lähtenyt niin kovaa meteliä kuin ensimmäisellä kerralla. Maanantaina meillä vieraili kääpiösnautseripoika, joka sekin oli aluksi vähän ihmeissään Mytystä. Se hyppäsi sohvalle turvaan, kun Mytyn meno yltyi liian vauhdikkaaksi.  Myöhemmin se onneksi vähän ärähtikin uhkarohkealle pennulle ja kyllähän Mytty sitä uskoikin.

Kirjapuolella menossa on neurologi Oliver Sacksin Antropologi Marsissa. Siinä kuvataan seitsemän henkilön sopeutumista erilaisiin neurologisiin tiloihin tai sairauksiin. Mielenkiintoista! Tykkäsin myös saman kirjoittajan Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi -kirjasta.