Ensimmäinen pentukurssikerta on takana. Mytty marssi sisään tapansa mukaan reippaana ja valmiina tutustumaan heti jokaiseen koiraan ja ihmiseen. Useimmat muista pennuista näyttivät pysyttelevän omistajiensa lähellä ja sieltä tarkkailivat uutta tilannetta, mutta Mytty kiskoi hihnassa ja riuhtoi sylissä. Epäreilua jos ei pääse uusia kavereita moikkaamaan! Odotushuone jaettiin kahtia ja me päätettiin mennä isojen pentujen puolelle, vaikka Mytty ehkä hieman rajatapaus koon suhteen onkin. Pennut päästettiin irti ja meidän puolella kaikki lähtivät heti innokkaina leikkimään.  Eräs staffinuorukainen ihastui Myttyyn niin kovin, ettei koko aikana päästänyt sitä silmistään. Se ajatti Myttyä jatkuvasti, eikä lopettanut, vaikka glennineiti makasi selällään ja alistui. Mytty ei oikeastaan ehtinyt tutustua muihin pentuihin ollenkaan, mikä oli vähän harmillista. Toivottavasti ensi kerralla se pääsee paremmin leikkimään, ettei tarvitse koko ajan olla altavastaajana.