Nyt se pikkuinen on vihdoinkin kotona. Sunnuntaina haettiin hieman vajaa kahdeksanviikkoinen terrierineiti uuteen kotiin. Matka oli pitkä, mutta sujui yllättävän hyvin. Vauva nukkui lähes koko lennon ajan, vaikka koneessa piti lumimyrskyn takia vielä odotella ylimääräinen tuntikin.

Täällä yritetään nyt kovasti totutella koiranomistajan arkeen. Tekemistä riittää: jo pelkkä sisäsiistiksi opettaminen on melkoinen urakka. Yritämme heti alusta asti viedä pentua mahdollisimman paljon ulos, ettei sen tarvitsisi juurikaan sanomalehtiä käyttää. Tässä vaiheessa se tosin käyttää myös mattoja, mutta siitä tavasta pyritään kovasti pois. Tuntui vähän huonolta vaihtoehdolta poistaa kaikki matot, kun pentu liukasteli parketilla niin kovasti. Niinpä jätimme muutaman vanhan maton, joiden sotkeentumisella ei ole niin väliä.

Kaikenlaista muutakin pitäisi pienelle opettaa. Luoksetuloa olemme harjoitelleet ja pantaan on myös totuteltu. Kaimion kirjan mukaan opetetaan ainakin osa jutuista, ainakin tuo pantaharjoittelu ja muutakin. Yksinoleminen on myös opettelussa. Pentu saa jatkossa viettää yksinoloajan aidatulla alueella ja siihen pitäisi totutella.