Työpäivää yritän saada kulutettua loppuun. Yritän valmistella graduseminaariani, mutta eteen tuli ei niin kovin yllättäen taas ongelmia. Ohjaajan mukaan pitäisi osata asioita, jotka on mahdollisesti opetettu joskus neljä vuotta sitten, eikä niitä ole sen jälkeen tarvittu. Vähän kyllä epäilyttää opetettiinko niitä silloinkaan, koska asia ei kuulosta edes kaukaisesti tutulta. Jos jotain opittua ei pääse itse tekemään, niin kai se on ihan luonnollista, että se vuosien aikana unohtuu. Tuli vaan taas semmoinen olo, että pitäisi osata.

Viikonloppu oli suurimmaksi osaksi mukava. Pihatalkoisiin ei tosin jaksettu osallistua kuin parin tunnin ajan, mutta siinä ajassa tehtiin kyllä oma osamme ja ehkä enemmänkin. Ihan mukavia naapureita meillä on ja niillä on melko söpöjä pieniä lapsiakin. Juttelin gradustakin hieman yhden naapurin kanssa, onnistuin varmaankin kuulostamaan siltä, että tiedän mitä olen tekemässä. Vaikken oikeasti aina tiedäkään.

Pipon tekeminenkin jopa onnistui, yleensä kavennuksista on tullut jotenkin kummalliset ja pipon päähän on jäänyt ihmeellinen nuppi. Nyt näyttää kohtalaisen tasaiselta ja olen ihan tyytyväinen, että ilman ohjetta sain sen tehtyä. Sopivasti valmistuikin, kun aamulla oli aika viileää.

Eilen tuli vähän ulkoiltuakin, kun seisoskeltiin pari tuntia metsässä katsomassa kenttäratsastuskilpailujen maastokoetta, koleassa vesisateessa. Esteet olivat varmaankin metrin luokkaa, mutta erikoisen näköisiä ja minulle ihan liian pelottavia. Maastoesteitä on tullut hypättyä viimeksi vuosia sitten ja silloinkin vain tavallisia esteitä, nuo portaat ja vesihaudat jäisi kyllä hyppäämättä.